keskiviikko 26. joulukuuta 2012

Katri Lipson: Jäätelökauppias

 

"Vaadin, että saan nähdä käsikirjoituksen."


Tammi 2012. 293 s.

Katri Lipsonin esikoisromaani Kosmonautti (2008) voitti Helsingin Sanomien esikoiskirjapalkinnon ja oli myös Finlandia-palkintoehdokkaana. Pidin paljon Kosmonautista. Jäätelökauppiaan maailmassa on tyylillisesti jokin samankaltainen sävy, mutta romaaneina teokset ovat hyvin erityyppiset.

Jäätelökauppias on hyvin hajanainen romaani. Se koostuu useasta osasta. Osissa vaihtuvat kertojat, aikataso ja miljöö - myös kerronnan tyyli. Jonkinlaisena punaisena lankana on Jäätelökauppias-elokuva ja sen tekeminen, temaattisesti taas valta ja sorto. Vallan ja sorron tematiikkaa valotetaan yksilön ja valtion suhteen kautta, perhesuhteiden kautta, yksilönvapauden illuusion kautta, toden ja fiktiivisen suhteen kautta sekä muutaman rakkaussuhteen kautta.

Myös kohtaamattomuus on läsnä läpi romaanin, monessa suhteessa. Hyvän esimerkin antaa Estherin ja Tomášin välinen yöllinen kohtaus:

"Tomaš kuiskaa: -Esther?
Naisen hengitys kuulostaa raskaalta ja välinpitämättömältä.
- Nukutko sinä?
Kun Tomaš ei saa vastausta, hän painuu takaisin makuulle, niin hiljaa kuin osaa, ja siinä he makaavat vierekkäin, toinen nukkuvinaan ja toinen uskovinaan toisen uneen. Se on sen verran monimutkaista että he velvovat pitkään toistensa hengitystä ja liikkumattomuutta kuunnellen."

Jäätelökauppias ei missään nimessä ole helppo romaani, mistä esimakua antaa jo sangen ympäripyöreä takakansiteksti, joka antaa välähdyksenomaisia katsauksia romaanin eri osioista, muutamista kohdista juonta, ja lopussa kysyy "Jos ihminen eläytyy rooliinsa kyllin, voiko minuuden raja häilyä?" Osin kysymys tuntuu perustellulle, mutta romaanissa on niin monia häilyviä henkilöhahmoja, että niistä kaikista on vaikeaa saada otetta, mikä onkin mielestäni romaanin heikkous. Kertomus koettaa ristivalottaa niin monia tilanteita ja suhteita, asettaa niin monia rinnakkaisuuksia ja ristiriitaisuuksia, että konkretia jää osin ohueksi: kaikista henkilöhahmoista ei vain tule lihaa ja verta, uskottavia, todellisia.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti