Muuan mies on julkaissut tänä syksynä toisen albuminsa Mä olen iloinen, joka on saanut jonkin verran huomiota julkisuudessa - ja huomio on ollut kauttaaltaan positiivista, eikä syyttä. Keikalla kuullut uudet kappaleet olivat kautta linjan mukaansa tempaavia. Oli ihan mahtavaa olla keikalla, jolla oli kauttaltaan hyvä fiilis. Yleisössä korviin kantautui kommentteja tyyliin "onpa kerrankin hyväntuulinen laulaja!"
Uusista biiseistä suosikkini on Prissi Rohkean tunnustukset, itseironinen mutta lempeä biisi mahdollisesta kohtaamisesta. Livenä Muuan mies oli menevää ja tanssittavaa musiikkia, keikalle kannattaa ehdottomasti hakeutua. Ja pitää varmaan ostaa levykin.
Illan pääartisti oli Risto, joka aiempien livekokemusteni mukaan on varsin epävakaista katsottavaa ja kuunneltavaa, niin nytkin. Vaikuttaa siltä, että kaikki Riston kappaleet ovat omalla tavallaan vinksahtaneita ja ahdistavuusasteeltaan joko vähäisiä tai ultimaattisia, lähes sietämättömiä.
Keikan kappaleet vaihtelivat menobiiseistä hitaampiin kappaleisiin aika lailla vuorotellen, mikä on keikkakokemuksena hieman ärsyttävä. Vanhoista hiteistä kuultiin muuan muassa Nina, olen palasina, joka rokkasi hienosti. Risto soitti sellaisella volyymilla, jolla korvatulppia välillä kaipasi mutta joka sopii musiikkiin. Myös Ristolta on tullut uusi levy, Risto II, jolta on peräisin myös keikan ehdottomasti vaikuttavin biisi ja hienoin esitys, Uskotko Jeesukseen Kristukseen. Uskotko Jeesukseen Kristukseen oli ahdistavuudessaan lähes sietokyvyn ylittävä, huh huh. Keikan jälkeen kuulin kappaleen radiosta, ja vaikuttava se oli silloinkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti